Kaikki Bondit on nyt katsottu, myös uusin. Kaikista en ole
vielä ehtinyt kirjoittaa blogia, mutta alan julkaista jo listaa Bondeista
paremmuusjärjestyksessä.
Aloitan lopusta.
Virallisia Bondeja on tehty 24. Ensimmäinen postaus pitää
sisällään sijat 24-21. Kuulostaa hitaalta, mutta lupaan, että perjantaiaamuna
ollaan päästy terävimpään kärkeen.
24. 007 ja kultainen ase
Kultainen ase on jo pitkään ollut inhokkieni listalla. Nyt
kun katsoin sitä, vähän aluksi ihmettelin asennettani. Eihän elokuvassa mitään
nyt niin pahasti vialla ole. Siinä on kiinnostava konna, erikoinen apuri,
paljon ruotsalaisia ja ajankohtainen teema, eli energiakriisi. Ongelma on, että elokuva on
väsähtänyt ja muistuttaa jo enemmän televisiosarjan jaksoa kuin elokuvaa.
Tärkein kriteeri on, että en ole yrittänytkään katsoa Kultaista asetta vuoden 2002. Ei ole tehnyt mieli.
Jos
Lewis Gilbert ei olisi auttanut Moorea luomaan Bondiaan Rakastettuni, Bondin
tarina olisi loppunut Kultaiseen aseeseen.
Elokuvan heikkoutta selittää osin se, että se tehtiin
poikkeuksellisen nopeasti. Mooren ensimmäinen Bond Elä ja anna toisten kuolla
oli vuonna 1973 suuri menestys ja osoitti, että yleisö hyväksyy Bondina myös
muita kuin Sean Conneryn. Kultainen ase pistettiin pakettiin nopeasti jo
seuraavaksi vuodeksi.
23. Die Another Day
Die Another Day oli vuonna 2002 moninkertainen juhlaelokuva.
Bond-elokuvia oli tehty 40 vuotta, ja Die Another Day oli sarjan 20. elokuva.
Valitettavasti tuloksena oli retroiluun ja tekniikkaan
tukahtuva tarina, joka osoitti viimeistään, että ilman kunnon kässäriä Pierce
Brosnan on täysin hukassa. Brosnanin Bondit taantuivat Kultaisen silmän jälkeen
retroelokuviksi, jotka toistivat erityisesti Mooren ajan Bondien asetelmia ja
kliseitä uupuneesti. Suurin osa hänen Bondeistaan löytyykin listan lopusta.
Onneksi Die Another Dayn jälkeen Bondia alusta saakka
luotsannut Broccolin tuottajaperhe ymmärsi rebootata sarjan.
22. 007 ja lupa tappaa
Ensimmäinen yritys rebootata Bond jäi puolitiehen. Lupa
tappaa on yhdistää B-luokan kasaritoiminnan ja Bondin. Tuloksena on hengetön ja
ikävä elokuva, joka itsenäisenä teoksena olisi unohdettu ensiksi Anttilan
alelaariin ja sitten Netflixin roskaelokuvaosastoon.
21. Huominen ei koskaan kuole
Muistan vieläkin, miten pettynyt olin kun 18.12.1997 menin
katsomaan veljien kanssa Huominen ei koskaan kuole –elokuvan. Osoittelevan
mediakriittinen tarina ei vetänyt vaan kulki automaattiohjauksella.
Nyt katsottuna kiinnostavaa elokuvassa on sen mediamaisema.
Se sijoittaa internetin alkukaudelle, jolloin sateliittikanavat olivat iso
juttu. Elokuvan Huominen on brittiläinen tabloid-lehti. Ironista on, että
pääkonna Elliot Carverin esikuva oli Rupert Murdoch ja Huomisen News of the
World. Elokuvan nimi oli siten väärässä, sillä Huominen kuoli, kun Murdoch
joutui lopettamaan News of the Worldin salakuunteluskandaalin takia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti