Bondilla on miehiset harrastukset. En nyt kuitenkaan käsittele
dokaamista, naisia ja tupakointia vaan sporttia. Bondien toimintakohtauksista valtaosa liittyy
autourheiluun, lasketteluun tai sukeltamiseen.
Näin on etenkin Bondlandian
kaudella.
Esimerkiksi laskettelua Bond on harrastanut Hänen
majesteettinsa salaisessa palvelussa (1969), Rakastettunissa (1977), Erittäin
salaisessa (1981), nyt blogin aiheena olevassa Kuoleman katseessa (1985) ja Kun
maailma ei riitä –elokuvassa (1999).
Kohtauksista on vaikea valita suosikkia, mutta kyllähän Kuoleman
katseen laskettelu, kelkkailu ja lumilautailu ovat upeita. Kun Bond lumilautailee
kelkan etusuksella, taustalla alkaa soimaan Beach Boysin California Girls.
Kyseessä on muuten eka kerta, kun aiemmin tehty popkappale soi Bondissa taustalla.
Toinen ja muistaakseni viimeinen kerta oli Clashin London Calling Die Another
Dayssa.
Bondin harrastukset ovat vähentyneet Craigin kaudella. Kyse
on kai siitä, että keskimääräisellä katsojalla on jo varaa lasketella, autoilla
ja jopa sukeltaa.
Kuoleman katseesta sen verran vielä, että sehän on vähän
väsynyt Bond, vaikka hyviä aineksia on todella paljon. Christopher Walkenin Max
Zorinina on yksi jännimmistä Bond-konnista. Walken esittää häntä todella
oudosti: usein tuntuu, että hän muuttaa käsitystään kohtauksesta, hahmosta ja
hänen aikeistaan kesken lauseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti