Siitä on pian 20 vuotta, mutta muistan päivän ihan liian hyvin.
Olin odottanut päivää yli neljä vuotta. Lähdin iltapäivällä junalla Kuopioon. Kuopiossa
minulla oli vajaa tunti aikaa.
Maassa oli silloin lunta, joten kaupunki ei tuntunut
pimeältä, vaikka aurinko oli jo laskenut.
Kävelin ensiksi Carlsonin ruokaostolle, josta ostin
Japp-patukan ja litran Classic Colan, jota Olvi teki tuolloin. Siitä kävelin
City-Sokokselle, josta löysin uudelleen julkaissut Bond-vhs:t. Niissä oli uudet
kansilehdet ja mietin, että jos olisin varakas mies, ostaisin kaikki. Olin
kuitenkin vain 14-vuotias mainostenjakaja.
Sokokselta kävelin Star-elokuvateatteriin. 007 ja kultainen
silmä -elokuvaa näytettiin ykkös- ja kolmossaleissa. 1980-kuvulla oli
rakennettu teattereita, joissa samaa elokuvaa pystyi näyttämään samaan aikaan
kahdessa salissa. Star oli sellainen. Jono oli ainakin kymmenen metriä.
Huolestuin, että saanko lippua isommasta ykkössalista.
Edessäni oli kaksi poikaa, jotka joivat pohjia ja puhuivat
edellisen illan New York ja seksi -dokumentista. Mietin, että tuollainen käytös
ei sovi Bondin ensi-iltaan.
Sain lipun ykkössaliin, kolmosriville. Ostin myös kolme litraa popcornia.
Elokuva alkoi kello 18. Katsoin kelloa ensimmäisen kerran, kun
elokuva loppui. Elokuvan jälkeen kävelin kioskille ja ostin Helsingin Sanomat. Juuri
aloittaneen Nyt-liitteen kannessa luki Helena Ylänen perustelee, miksi uusi
James Bond –elokuva ansaitsee neljä tähteä. Minulle perusteluksi riitti se,
että en katsonut kelloa elokuvissa kertaakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti