Ruotsalaiset voittavat taas

Ruotsalainen, Moore ja lisää ruotsalaisia.

Lapsena Bondeja katsoessa kaipasin usein jotain yhteyttä Suomeen – olenhan suomalainen, joka innostuu jopa siitä, että Die Hard ykkösessä Suomi mainitaan maana, jonka pääkaupunki on Tukholma.

Bondeista ei yhteyksiä Suomeen löydy, ellei oteta lukuun kirjoja. John Gardnerin 1980- ja 1990-luvulla kirjoittamissa kirjoissa Suomessa seikkaillaan useaan otteeseen. Vuonna 1983 ilmestynyt romaani oli jopa nimeltään Tehtävä Suomessa, James Bond. Tosin englanniksi nimi oli Icebreaker.

Nämä ajatukset palasivat mieleeni, kun katsoin 007 ja kultainen ase -elokuvaa vuodelta 1974. Olin etukäteen sitä mieltä, että kyseessä on sarjan huonoimpiin kuuluva elokuva ja tottahan se oli.

Elokuva ei sijoitu Pohjoismaihin vaan Kaukoitään, josta se on ottanut myös vaikutteet toimintakohtauksiinsa. Tuolloin kungfu oli muodissa. Siksi Bondkin vierailee karatekoulussa.

Elokuvaa on myös kuvattu Thaimaassa Phuketissa, joka kyllä nykyään on monen pohjoismaalaisen matkakohde.

Pohjoismainen vertailu ja erityisesti tappio Ruotsille nousevat mieleen, sillä elokuva kaksi Bond-tyttöä, Maud Adams ja Britt Ekland, ovat molemmat ruotsalaisia. Maud Adams näytteli vielä kahdessa muussa Bond-elokuvassa (Octopusyssa on muitakin ruotsalaisia.)

Kärjistäen voi sanoa, että kun suomalaiset hakivat töitä Ruotsista Volvon tehtaalta, ruotsalaiset saivat niitä Bond-elokuvista.

Roger Moore lisäsi suomalaisten nöyryyttämistä menemällä naimisiin ruotsalaisen Kristina Tholstrupin kanssa vuonna 2002.

Ruotsalaisten voiton sinetöi vielä Bondin kännykkävalinta 1990-luvun puolessa välissä. Elokuvassa Huominen ei koskaan kuole Bond muun muassa kauko-ohjaa autoaan Ericssonilla. Nokia Communicator pääsi samana vuonna Pyhimyksen käyttöön. Tätä pettymystä ei lohduta se, että Nokia kesti kännykkämarkkinoilla muutaman vuoden pidempään.

(Nykyisestä iPhonen hallinnasta muuten kertoo se, että kun House of Cardsin henkilöt ilmeisesti product placement –diilin takia siirtyivät käyttämään Lumioita, se tuntui monesta epäuskottavalta. Sivuhuomautuksena muuten on todettava, että itse en koske iPhoneen muuten kuin heittääkseni sillä vesilintua. Onneksi Bond ei ole omppumiehiä.)